Onnea 4-vuotiaalle Rikulle

Riku täyttää huomenna 26.12. 4 vuotta.

Onnea maailman parhaalle vauhtiveikolle! Neljä vuotta vauhtia ja vaarallisia tilanteita, kainalossa köllöttelyä ja paljon hauskoja treenejä. Koira, joka elää joka hetken täysillä ja jolla on moneen asiaan kommentoitavaa.

Paljon onnea myös Rikun sisaruksille Ukolle, Nemolle, Mickeylle ja Miinalle!

Lämmintä joulumieltä!

Piparin tuoksu,
kiire ja juoksu.
Ainainen hoppu,
nyt se on loppu!
Seisahdu hetkeksi
lopeta touhu.
Luoksesi saapuu
oikea joulu!

Paljon Onnea 1-vuotiaille Arttulan Ärrille!

Huomenna 14.12. tulee täyteen vuosi siitä, kun Arttulan R-pennut syntyivät maailmaan.

Paljon Onnea Kiki, Sheena, Milla, Riki, Tatu ja Laku!

Riku-iskä lähettää tuhannesti onnentoivotuksia teille! Toivottavasti nähdään kaikkien kanssa taas jossain yhteyksissä lähiaikoina. R-pentueen 1-vuotistapaamisesta löytyy kuvia täältä Antin albumista.



Kävimme katsomassa ärrien puolisisaruksia Mäntsälässä. Reippaista viisiviikkoisista viikareista löytyy muutama kuva albumista. Upeita tyyppejä nämäkin pikkuiset! Mielenkiinnolla seuraan, millaisia koiria heistä kasvaa.

Rikun ja Winxin pennut syntyivät

Rikun ja Winxin (Maple Yard Chupa Chups) pennut syntyivät tiistaina 3.11. Pentuja syntyi 5 tummaa soopelia, joista 4 urosta ja 1 narttu. Lisätietoa pennuista löytyy täältä.

Paljon onnea kasvattajalle, emälle ja pennuille! Iskäkin on onnesta soikeena. ;) Menemme katsomaan pentuja kunhan ne vähän kasvavat. Jännittävää nähdä, millaisia soopelivipeltäjiä niistä tulee.




Kuva: Tiina Alatalo

Lepäillään

Niinhän siinä kävi, että syyskelien myötä on pukannut virusflunssaa toisensa perään ja puhti on täysin poissa. Nyt siis vaan levätään ja yritetään toipua. Ei jaksa katsella kisakalentereita päinkään ja treenaaminenkin on aika vähissä. Onneksi kumpikaan koira ei hypi seinille, vaikka olisi hetken vähemmän touhua.

Täällä muutama kuva viime sunnuntaisesta agilitykurssista. Onneksi sää suosi tällä kertaa!

Vettä taivaan täydeltä

Miten olla kahdessa paikassa samaan aikaan? Tämä kysymys on mietityttänyt viime aikoina. Samalle viikonlopulle sattui koulutusohjaajakurssi, agilityn möllikurssin koulutus, ystävän 30-vuotisjuhlat ja muuta mukavaa. Tämän vuoden kiintiö koira-aktiviteeteissa perustreenien ohessa alkaa olla täysi.

Eilen kaatosateesta ja myrskystä huolimatta vetämäni mölliagikurssin treenejä ei toki peruttu tai yritetty etsiä sisätreenipaikkaa, koska eihän me olla sokerista. Vettä tuli kuin saavista kaatamalla ja treenikenttä oli yksi iso lammikko. Urheasti ryhmäläiset kuitenkin treenasivat hymyssäsuin. Mukana oli usea pehko, pari nahkaa ja muutama muunrotuinen. Kivoja koirakoita kaikki ja kouluttajaparikin kehui collieita sekä ohjaajia.

Riku kisasi samaan aikaan Tuulan kanssa Kirkkonummella, josta ekalta radalta tuli 10 virhepistettä ja tokalta hylly. Tästä on taas hyvä jatkaa. :)

Nyt vetäistään vähän henkeä. Miten sitä aina onnistuukin hommaamaan itselleen niin mahdottoman paljon menoja samaan aikaan?

Koiranäyttelyssä Karkkilassa

Vietimme sunnuntaita koiranäyttelyssä Karkkilassa Rikun kanssa. Oli upea syyssää ja mukava katsella colliekehää vähän normaalivisiittiä pidempään, kun yleensä hiippailen kotia kohti heti AVO-urosten jälkeen. Harmittavasti suomalaiset tuomarit ei näköjään osaa antaa arvoa mun sportti-Rikulle.

Saija Juutilaisen arvostelu:
"3,5 vuotias mittasuhteiltaan miellyttävä, hyvä luusto. Tänään kovin hoikassa kunnossa. Pitkä, urosmainen pää. Hyvä purenta. Hyvin kaunis silmien muoto ja väri. Hyvin kannetut korvat, hyvä kaula, etuosa saa vielä tiivistyä ja seisoo edestä hieman ranskalaisittain. Hyvät takakulmaukset ja käpälät. Rintakehä voisi olla hieman pitempi ja voimakkaampi. Hyvä hännän pituus ja varsin hyvin kannettu. Liikkeessä voisi olla enemmän ulottuvuutta ja voimaa. Varsin korkea etuaskel. Kauniit, puhtaat värit. Hyvä karvanlaatu. Koira tarvitsee paremman näyttelykunnon. AVO H"

Kannatti kuitenkin käydä, koska samassa näyttelyssä näin Rikun tytön Kikin, joka ekassa näyttelyssään oli JUN ERI2 hienolla arvostelulla. Jee, Paljon Onnea Kikille!